tiistai 8. marraskuuta 2016

Tarina kiitollisuudesta

Törmäsin https://nonnula.blogspot.fi/ blogissa sellaiseen blogitekstiin kuin "Ystävyys, läheisyys, rakkaus" jossa hyvin vahvasti ainakin näin lukijan näkökulmasta nousi esiin ystävyys ja kiitollisuus ja siitä inspiroituneena halusin itsekin kirjoittaa aiheesta mistä mä olen viime aikoina ollut kiitollinen.

Siitä nyt on suurinpiirtein 2-3kk kun sanoin mun fysioterapeutille näin:"Mä tunnen mun polven". Mullahan tuntoraja kulkee tai siis kulki 23 vuotta niin, että lonkista alaspäin ei vaan tuntoa ole. Tää kaikki tapahtu todella yllättäen kun venyteltiin ihan normaaliin tapaan, hieman skeptikkona kuitenkin sanoin, että hyvä jos tää enää huomenna tuntee yhtään mitään... nyt on kulunut se 2-3kk ja tuntoalue sekä voima jaloissa kasvaa.


Mullahan on selkäydinvamma, ei mun jaloissa kai pitäis olla tuntoa, ainakaan niin alhaalla missä se on nyt eli takareidessä saakka. Olen kuullut, että tuntoalue useilla on tosi aaltomainen eli yhtenä päivänä saatat tuntea polvesta ja toisena nilkasta.

Nää on todellakin niitä hetkiä kun joka kerta fyssarilta lähtee niin innoissaan, että tekisi mieli haljeta! 

Jos mulle nyt tarjottais mahdollisuutta siihen, että mä saisin luopua pyörätuolista loppuelämäkseni ja pystyisin kävelemään tai sitten jäädä loppuelämäkseni pyörätuoliin, kumpi on vastaus? Mä en lähtis kävelemään mistään hinnasta vaikka se lääketieteellisesti voisikin jossain vaiheessa olla mahdollista, koska mä olen oppinut hyväksymään sen mitä mulla nyt on vaikka se lapsena oli vaikea hyväksyä miksi mä en kävele kuten muut.



Pyörätuoli on mulle kuin jalat millä pääsee liikkeelle, ja oon todella kiitollinen siitä, että mä pääsen kotoa pois ihmisten ilmoille silloin kun haluan eikä se ole kenestäkään muusta kuin itsestä kiinni.

Mistä asioista sä olet kiitollinen just nyt? :) 

2 kommenttia:

  1. Ihanaa kuulla että tunto ja voima kasvaa!! Itsekin olen skeptinen mitä tulee "keholliseen kehitykseen" fyssarissa, mutta oma fyssarini on useasti vuosien aikana saanut mut ylittämään omia rajojani monessa asiassa, joita en uskonut olevan mahdollista! :)

    Sun teksti sai mut ajattelemaan, miten paljon mä oon kiitollinen siitä, että mulla on niin tsemppaava ja osaava fyssari! Kiitollisuuden aiheita on monia muutakin, mutta nyt se on päällimmäisenä..:D


    PS. Sun tuolin koristeet on älyttömän upeet! *w*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää nykynen fyssari mulla on kyllä ihan uskomaton! Yhtäkään tapausta ei oo tainnu tähän mennessä olla joka ees yrittää valaa sitä uskoa ja toivoa siihen, että mun jalat toimii edes jotenkin jos vaan ite haluan alkaa treenaamaan ja uskon itteeni :) Kiitos kommentista <3

      Poista

10 suosituinta postausta

Mä kyselin teiltä ehkä noin viikko sitten ideoita mitä voisin tehdä blogin synttäreiden kunniaksi, ja aika vahvasti esiin nousi mun suositui...